Aleksis Kivi syntyi vuonna 1834 Nurmijärvellä. Alun perin hänen sukunimensä oli Stenvall. Lapsuutensa Aleksis Kivi vietti köyhissä oloissa ja kävi kiertokoulua. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingissä. Kirjallisuuden opinnot jäivät kuitenkin kesken Helsingin yliopistossa, silti hän kuitenkin halusi tulla kirjailijaksi. Vaikka Aleksis Kivi kuoli jo 38 vuotiaana hän ehti kirjoittaa monia näytelmiä, kertomuksia, runoja ja kokoelmateoksia.
Aleksis Kivi on kirjoittanut monia näytelmiä. Näytelmistä kuuluisimpia ovat Nummisuutarit, joka on ensimmäinen suomenkielinen huvinäytelmä, joka kertoo Eskon kosiomatkasta. Kihlaus-näytelmä on pienoiskomedia joka kertoo maalaisräätälin kihlautumisesta Eevan kanssa. Lea pienoisnäytelmän tapahtumat sijoittuvat kristinuskon aikojen Palestiinaan.
Aleksis Kiveä kutsutaan kansalliskirjailijaksi, koska hän kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin ja loi samalla pohjan suomenkieliselle kirjallisuudelle sekä uudisti kieltä.
Aleksis Kiven kielelle tyypillisiä piirteitä ovat toistot, alkusoinnut, erilaiset kielikuvat, vieraskieliset sanat, jotka tulivat erityisesti ruotsin kielestä, murteelliset ja puhekieliset sanat, nimittely ja ilmaisuvoimaiset lisänimet sekä vanhat sanat. Hän myös keksi teksteihinsä paljon uusia ilmaisuvoimaisia sanoja ja käytti hämäläismurretta jota puhuttiin Nurmijärvellä.
Aleksis Kiven elinaikana suomessa vallitsi sensuuri joka kielsi painattamasta kirjoja jotka on vastoin painotarkastus-asetuksia ja ovat hengen ja esitystavan puolesta mielenylennystä ja taiteellista hyötyä edistäviä. Tämä vaikeutti Aleksis Kiveä painattamasta teoksiaan.
Romaani seitsemän veljestä kertoo seitsemästä veljeksestä, joilla ei ole vanhempia. He asuvat ränsistyneessä talossa Jukolassa ja jokainen heistä yrittää kosia ihailemaansa tyttöä, Männistön muori Venlaa. Jotta saisivat naimaluvan heidän tulisi oppia lukemaan. He karkaavat Impivaaraan, jossa veljekset oppivat lukemaan Eeron johdolla. Lopulta he palaavat Jukolaan takaisin lukutaitoisina ja yhteiskunta kelpoisina. Lopuksi kaikki veljekset paitsi Simeon avioituvat.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä romaani sai huonon vastaanoton ja siihen kohdistui paljon murskaavaa kritiikkiä. Seitsemän veljestä haukuttiin mm. suomalaisen kirjallisuuden häpeäpilkuksi, sillä kansaa olisi pitänyt kuvailla ihannoiden ja realistisesti, eikä tuomalla sen karkeita puolia esiin, toisin kuin Kivi teki.
Aleksis Kivi on kirjoittanut monia näytelmiä. Näytelmistä kuuluisimpia ovat Nummisuutarit, joka on ensimmäinen suomenkielinen huvinäytelmä, joka kertoo Eskon kosiomatkasta. Kihlaus-näytelmä on pienoiskomedia joka kertoo maalaisräätälin kihlautumisesta Eevan kanssa. Lea pienoisnäytelmän tapahtumat sijoittuvat kristinuskon aikojen Palestiinaan.
Aleksis Kiveä kutsutaan kansalliskirjailijaksi, koska hän kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin ja loi samalla pohjan suomenkieliselle kirjallisuudelle sekä uudisti kieltä.
Aleksis Kiven kielelle tyypillisiä piirteitä ovat toistot, alkusoinnut, erilaiset kielikuvat, vieraskieliset sanat, jotka tulivat erityisesti ruotsin kielestä, murteelliset ja puhekieliset sanat, nimittely ja ilmaisuvoimaiset lisänimet sekä vanhat sanat. Hän myös keksi teksteihinsä paljon uusia ilmaisuvoimaisia sanoja ja käytti hämäläismurretta jota puhuttiin Nurmijärvellä.
Aleksis Kiven elinaikana suomessa vallitsi sensuuri joka kielsi painattamasta kirjoja jotka on vastoin painotarkastus-asetuksia ja ovat hengen ja esitystavan puolesta mielenylennystä ja taiteellista hyötyä edistäviä. Tämä vaikeutti Aleksis Kiveä painattamasta teoksiaan.
Romaani seitsemän veljestä kertoo seitsemästä veljeksestä, joilla ei ole vanhempia. He asuvat ränsistyneessä talossa Jukolassa ja jokainen heistä yrittää kosia ihailemaansa tyttöä, Männistön muori Venlaa. Jotta saisivat naimaluvan heidän tulisi oppia lukemaan. He karkaavat Impivaaraan, jossa veljekset oppivat lukemaan Eeron johdolla. Lopulta he palaavat Jukolaan takaisin lukutaitoisina ja yhteiskunta kelpoisina. Lopuksi kaikki veljekset paitsi Simeon avioituvat.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä romaani sai huonon vastaanoton ja siihen kohdistui paljon murskaavaa kritiikkiä. Seitsemän veljestä haukuttiin mm. suomalaisen kirjallisuuden häpeäpilkuksi, sillä kansaa olisi pitänyt kuvailla ihannoiden ja realistisesti, eikä tuomalla sen karkeita puolia esiin, toisin kuin Kivi teki.
Aleksis Kiven runo Oravan laulu on romaanista Seitsemän Veljestä. Runo osoittaa että Aleksis Kivi oli taitava runoilija ja osasi käyttää kieltä monipuolisesti.
ORAVAN LAULU
Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.
Kammiostaan korkeasta
katselee hän mailman piirii,
taisteloa allans' monta;
havu-oksan rauhan-viiri
päällänsä liepoittaa.
Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas!
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi!
Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien Kultalaan.
Lähteet:
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.
Kammiostaan korkeasta
katselee hän mailman piirii,
taisteloa allans' monta;
havu-oksan rauhan-viiri
päällänsä liepoittaa.
Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas!
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi!
Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien Kultalaan.
Lähteet:
Kirjoittaja: "Marleena", Runojen maailma,
http://runomaailma.blogspot.com/2009/10/aleksis-kivi-suomen-kansalliskirjailija.html.
http://runomaailma.blogspot.com/2009/10/aleksis-kivi-suomen-kansalliskirjailija.html.
Luettu 9.2.2012.
Byckling Henriikka, Keinänen Minna, Paalanen Piila, Bagge Tapani: Aktiivi 9. Äidinkieli ja kirjallisuus. Tammi 2011.
Tehnyt: Jonne, Tanja ja Zakau
12 kommenttia:
Kiitos selkeästä esityksestä ryhmälle!
Aleksis Kivi on saanut kansalliskirjailijan arvonimen ja hänen suntymäpäivänään, lokakuun 10. päivänä, liputetaan hänen ja suomalaisen kirjallisuuden merkiksi.
Aikanaan häntä ei arvostettu, vaikka hän oli hyvin monipuolinen ja lahajakas kirjailija. Hän kuoli vain 38-vuotiaana. Hänen kerrotaan sanoneen viime sanoinaan: "Minä elän."
"Eli vain syksystä jouluun", onkin hänestä sanottu viitaten hänen lyhyeen elämäänsä ja syntymä- ja kuolinpäiviinsä.
Hyvä esitys oli! Esitys oli todella selkeä ja hyvin kirjoitettu.Aleksis Kiven kirjoitukset ovat mielestäni hyvin samanlaisia, koska hän kertoo esim. 7 veljeksessä realismin tavoin. Toisaalta on myös monta eroavaisuutta. Kuten esimerkiksi se kuinka usein hän käyttää erilaisia kielikuvia ja toistaa asioita.
Tomboy liittyi keskusteluun. Hyvä! Kerrotko vielä, mihin vertaat Aleksis Kiveä.
Aleksis Kivi oli aikanaan kiistelty henkilö, hänen teksteistään ei tosiaan pidetty sillä ne halvensivat kuvaa meistä suomalaisista. Tekstit kuulemma valehtelivat siitä millaisia me olemme ja saivat suomalaiset näyttämään surkeilta ja oppimattomilta.
Mielestäni kuitenkin seitsemän veljestä teksti kuvaa kivalla tavalla elämää, kerrotaan rehellisesti ettei osata lukea ja kirjoittaa, eikä kaunistella asioita, mutta lopuksi kuitenkin kaikki on hyvin ja kukaan ei enää ole tyhmä talonpoika. Se on hienoa suomalaisutta, ei luovuteta ja tehdään asiat kunnolla loppuun saakka.
Aleksis Kivi tuli suosioon vasta kuolemansa jälkeen joka oli harmi sillä hän olisi varmasti kyennyt vielä moneen hienoon teokseen.
Aleksis kiveä voisi verrata The doors yhtyeen laulajaan Jim morrisoniin, sillä tämä kyseinen mies kuoli nuorena ja sanoitti kappaleensa yhtä suorasanaisesti ja mielipiteikkäästi kuin Aleksisi kivi teoksissaan.
Aleksis Kiven 7.veljestä on mielestäni realismin tapainen teos.Esitys oli hyvä ja selkeä josta sai hyvin selvää !
Aleksis Kiven teokset ovat aivan erilaisia kuin mitä romanttiset teokset, joista tein oman esitelmäni, eikä mikään ihme, sillä Kivihän oli realisti. Kiven humoristinen kuvaus juopottelevista ja muutenkin rellestävistä suomalaisista on jotain aivan muuta kuin romantiikan aikakauden kuvaus. Siinä suomalaiset kuvattiin suurella tunteikkuudella sankareiksi ja muutenkin ihailtavaksi ihmisiksi, joiden toivo ei koskaan hiivu. Tämä oli minusta jopa hieman huvittavaa, sillä harva suomalainen sellainen todellisuudessa on. Siksi onkin ihan hauskaa lueskella Aleksis Kiven huumorilla höystettyä kuvausta suomalaisista, joka varmasti omalla tavallaan osuu oikeaan.
Oli harmi ettei Aleksis Kivi saanut arvostusta aikanaan. Nykyäänhän hän on Suomen kansalliskirjailija ja todella arvostettu. Minusta on hienoa, että hän ei silti luovuttanut, vaan kirjoitti monia teoksia. Jos Kivi olisi antanut periksi, olisi kansalliskirjailijamme joku aivan muu. Toisaalta on kiehtovaa miettiä, olisivatko asiat nykypäivänä Kiven kannalta samoin, jos häntä olisi aikanaan ylistetty. Minusta se ei ole lainkaan niin itsestään selvää, sillä Kiven valinnathan olisivat voineet olla aivan erilaisia, jos hän olisi ollut suitsutettu ja ylistetty kirjailija.
Vaikka Aleksis Kivi ei kovin ihailtu aikanaan ollutkaan, on minusta silti hienoa, että historiassamma on hänen kaltaisiaan rohkeita ihmisiä, joita ilman kirjallisuutemme ei olisi sitä mitä se nykypäivänä on.
Aleksis Kiven kaunistelemattomat kuvaukset suomalaisista esimerkiksi romaanissa "Seitsemän Veljestä" saivat Suomessa tosiaan rajun vastaanoton. Ihmiset olivat tuolloin tottuneet lukemaan omaa kansaa ihannoivia kansallisromanttisia teoksia. Kiven esittämä uusi näkökulma suomalaisista erosi kansallisromantiikasta hyvin rajusti, ja siksi hämmensi ja närkästytti ihmisiä. On sääli, ettei Kiven tuotantoa arvostettu hänen omana elinaikanaan. Saamme silti olla kiitollisia teoksista, jotka hän lyhyen elämänsä aikana ehti kirjoittaa. Kiven työn jälki ei nykypäivänä näy ainoastaan hänen teoksissaan, vaan myös suomen kielessä ja kirjallisuudessa, joita hän uudisti ja edisti.
Sekä Kiven käyttämässä kielessä, että symbolistisissa teoksissa käytetään erilaisia kielikuvia, kuten vertauksia. Kummissakin on myös esillä tietynlainen kapinallisuus perinteitä kohtaan: Kivi kapinoi teksteissään tyypillistä kansallisromanttista ihmiskuvausta vastaan, symbolistit kapinoivat mm. runouden perinteisiä konventioita vastaan (kirjoittamalla esimerkiksi loppusoinnuttomia runoja). Symbolismi ja Kiven teokset kuitenkin eroavat siinä, kuinka suoraan ja selkeästi asiat kerrotaan. Symbolismissa negatiivinen asia kerrotaan kierrellen ja lukijan omalle tulkinnalle jätetään tilaa, kun taas Kivi kuvailee asiat suorasanaisesti ja ronskisti.
Nykypäivän lukijan saattaa olla vaikeaa ymmärtää, miksi kansalliskirjailijamme onkaan niin arvostettu. Hänen teoksesnsa saattavat vaikuttaa pitkästyttäviltä, koska niiden tapahtuma-aikoihin on vaikea samaistua ja kirjoituskieli on vanhoine ja murteellisine sanoineen vaikeasti luettavaa. On tärkeää muistaa, että Kiven omana aikana hänen teoksensa olivat uraauurtavia ja rohkeita. Hän uskalsi hätkähdyttää ihmisiä uusilla näkökulmilla, ja se on mielestäni todellisen taiteilijan merkki.
Aleksis Kivi ja Jim Morrison - mielenkiintoinen pari. Täytyy myöntää, että koskaan aiemmin en ole heitä samassa yhteydessä tullut ajatelleeksi. Muttä totta kyllä. Kummallakin oli oma persoonallinen ilmaisutapansa ja molemmat kuolivat kovin nuorina!
Tiesittekö muuten, että Alexandra Salmelan Finlandiateos "27 eli kuolema tekee taiteilijan" lähtee liikkeelle juuri siitä seikasta, että moni muusikko on kuollut 27 vuoden iässä niin kuin Jim Morrison?
Vertailen Aleksis Kiveä realismiin, joka liitty Kiveen, koska Kivi oli realisti. Realismissä kirjoitettiin yhteiskunnallisista ongelmista, ja epäarvoisuuksista ja Kivi kirjoitti kuuluisan kirjan ''Seitsemän veljestä'', joka kuvaa niitä yhteiskunnallisia ongelmia. Siellä päähaittana on köyhyys, joka vallitsi maailmaa. Uskon, että Kivi näytti tietä toisille realisteille, ketkä tulivat myös kuuluisaksi. Siihen aikaan oli harmi, että hänen teoksiaan ei arvostettu, mutta hänen ansiostaan realismi tuli Suomeen. Mielestäni ainoa ero Kiven ja muiden realistien teoksessa on Kiven kieli.
Aleksis Kivi kuuluu Suomen mahtavimpiin ja lahjakkaimpiin kirjailijoihin. Kuten varmasti monen kirjailijan alku on ollut kivinen ja pitkä eikä arvostetuksi kirjailijaksi päässyt helpolla, koska hän oli realisti ja kuvasi asiat todenmukaisesti joita suomalaiset eivät voineet sietää. He suorastaan pitivät sitä halveksuttavana.
Loppujen lopuksi Aleksis Kivestä tuli arvostettu ja kunnioitettu kirjailija. Sen kunniaksi liputetaan 10. lokakuuta Aleksis Kiven päivää hänen syntymäpäivänsä mukaan.
Lähetä kommentti